Teräsvatsa

 Niin kai sitten...

Pelko

Pelko on salakavala tunne, joka hiipii syvälle sisinpään. Ei sitä tiedosta ja sen kanssa oppii elämään, mutta hetkittäin se pistää enemmän pelkäämään. Mitä sitten avuksi?

Aluksi on selvitettävä onko se omassa päässä olevaa kuvitelmaa ja faktat tiskiin. Vastauksia ja tuloksia satelee, mutta onko se helpottava tilanne kun kaikki on ok tähän mennessä. Lisää on tulossa, mutta onko se hyvä asia ettei mitään löydetä?

Tieto lisää tuskaa, mutta ei tietämättömänä ole helpompaa. Oikeastaan silloin on vaikeampaa käsitellä asioita, joiden olemassaoloa ei edes tiedä.

Bye, bye, Miss American Pie

 

Ehkä... Ollakko sitten vammainen vai sairas? Me ollaan jo kimpassa diagnosoitu tätä jutskaa, mutta katotaan what doctor says? 

Tanssii tähtien kanssa

Ihminen ei ole kone. Kone yritys valmistaa hissejä. Hyvin konkretisoitu. Elämä ei saisi olla hissiliikettä. Pysähdyksiä pitäisi välillä saada, mutta äkkipysähdyksiä ja pohjalta-pinnallepysähdyksiä pitäisi välttää. Seuraavan kerran kun menet hissiin paina stoppia, huokaise syvään ja jatka matkaa. Älä anna elämän mennä koneen mukana, vaan päätä itse virran suunta. Tee siitä matka ja seikkailu, johon  koneet eivät voi vaikuttaa.

Helpommin sanottu kuin tehty. Pitäisi uskaltaa vain kokeilla. Ja nyt ei ole kyse hissinappulasta, vaan ihmisestä. Tietoisesti rikkoo jotain ainutlaatuista, jotta tämän ihmisen elämä alkaisi olemaan ainutlaatuista tai jotain sinnepäin. Kohti parempaa yritetään, mutta hyötyyköhän meikäläinen tästä jutusta eniten. Joojoo, try, try, try...