Fair play

Rehellisyys maan perii, mut eihän mistään oikein mitään tuu ellei oo rehellinen. En ole ollut rehellinen, mutta eivät ole toisetkaan olleet. Tai jos ei kysy, niin onko se silloin valehtelemista, jos ei kerro. En tiedä, mutta pikkujäbä pelasti mun päivän. Tuli morjestamaan mua ja sanoi menevänsä takaisin tekemään punttikselle nostoja. Niin suloinen jäbä just tuollaisena, toivottavasti ei mietikään sitä tulevaisuutta sit yhtään enempää...

Älä kerro äidille

On helmikuinen aamu, ja ihmeellisten (Huom! autoani ajoi tuntemani tyyppi, joka jätti sit sen oman onnensa nojaan. Onneks sain juuri ja juuri käsijarrun päälle) ja lyhkäisten unien jälkeen odotti riemastuttava työaamu. Ekaksi sain kuulla haukut, siitä sitten työpäivä ryvettiin läpi hilpeissä tunnelmissa auton nokka kohti homea. Siis se entinen real home.

Siellä sitten Soppa räjäytti pommin. Niin se lempilapsenne on sitten lesbo, et sillee. No en sano mitä ne tuumas, mut muori vaan totesi, et hyvin sä meidät tunnet. Reaktio oli sen mukainen mitä oletinkin.

No niin, muuttuiko mun elämä? Ei varsinaisesti, mutta joidenkin kyllä. Lisää pommeja oli nimittäin luvassa vielä tälle päivälle.

Best friend moments

No niin, no niin. Kun elämä ei mene sillee, miten on aatellut. Ja se jos jokin suvituttaa. Niin kaunis oli se ilta kun kahvia läikytit, ja mitä meikäläinen teki. No lähti tietty äkkiä karkuun, kun enhän mä nyt tuollaista tyyppiä tunne.

Niin kauniit olivat ne sanat, jotka ilmoille laukaisit. Niin lämpöisät olivat ne hetket, jotka vieressäsi vietin. Ja niin ja niin ja niin.

Pelottavaa on rakkauden tunne. Itse tilanteessa suuta ei saa auki sitä sanottaessa, mutta loppujen lopuksi tunne on niin äärettömän voimakas, kun rakkaus on jo menetetty. Ei nyt täysin, onhan meillä jäljellä best friend moments. ;)

Mun piti jotain muuta väsätä tähän, mut nyt ei vaan paukut riitä.

Kaikkea hyvää traineri. :D