Elä hetkessä, elä tunteella, anna mennä...
No mitä jos saan kohtauksen, joudun sairaalaan, korvaako vakuutus. So what? Hitto mikä asenne tolla "muijalla" on. Huh. Hällä on elämän tilaisuus, ja hän myös käyttää sen.
Voi kumpa meitsikin pystyisi tohon.
On se hassua tai en tiedä hassua, mutta eräistä ihmisistä olen hyvin paljon huolissani. Sitten näen heidät, niin luulenpa, että itselläni olisi enemmän huolia. On ne niin valoisia tyyppejä. Mutta tapaamisen jälkeen en kuitenkaan mieti omia huoliani, vaan nämä tyypit tuovat myös valoa elämääni.
Ja so what,
että sänkyni oli lasten pallomeri.
että oveni on täynnä pallon jälkiä
että pöytäliinani on jaffassa
että naapurit kohta valittavat huudosta
että on likaisia astioita
jne.
This is my life, ja pidän näistä tyypeistä tosi paljon. Jajaja... nyt on taas niiiiin hirrrveen herkkää ;). Eikä välii, jos nyt kissa ei syöttiä nappaa. Eihän niistä koskaan tiedä kelpaako niille lintu vai kala, ja eihän sille pärställe mitään voi.
SO WHAT!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti