Sanahelinää

En nyt oikein ymmärrä mistään mitään. Yhtenä iltana sitä vaalitaan rakkautta, kerrotaan menneistä ja pohditaan tulevaisuutta. Niinpä, hippasen hätiköityä toimintaa. Mutta kun pitäisi lähteä reissuun, tyyppi ei ilmaannu paikalle, ei vastaa puheiluihin eikä viesteihin. Tais taas homot pelastaa munt...

Siinä samassa huomasin arvostavani erästä tyyppiä hyvin paljon. Ehkä me ollaan molemmat Pelle Pelottomia ja sellaisen meikäläinen tarvitsee. Tai no ainakin sellaisen tyypin, joka ei meikäläistä pelkää.

Koristele mielesi mukaan

Enpä ole korkannut tämän vuotista Vain elämää-sarjaa. Tänään se sitten tuli korkattua, Ismo Alangon päivällä. Ei pöllömpää, vaikka kuvittelin tämän vuoden olevan ihan paska.

Mielenkiintoinen pohdinta Alangolta: "Koris on semmonen laji, et siinähän näkee heti minkälainen ihmisen persoona on. Se, että millä tavalla me syötellään. Se, millä tavalla otetaan toisia joukkuepelaajia huomioon. Se, miten paljon otetaan omia ratkaisuja ja miten ihminen käyttäytyy kentällä."

Onhan se näinkin. Mietin juuri omia joukkuekavereitani ja ehkä tähän voisi lisätä pelaajien kunnianhimoisuus, omiin taitoihin luottaminen, hyvä itsetuntemus, hermojen kestävyys etc. Ei ny koriskaan tuo esiin kaikkia tyyppien ominaisuuksia ja tämä voi olla kaukaa haettua. Miettikkää ny am.jalkapalloa, se vasta tuokin persoonan esille. Heh, niin just.

Ja oli tuossa jaksossa ihan kiva kipalekin, Luotsivene. Toi mieleen ajatuksia, laivalla karaokea, katseen vaihtamista,  vähän pidempää tuijottamista, ja... Yhtäkkiä kaikki katoaa, laiva satamassa ja enää tyyppiä ei nää. Jotenkin muistin tyypin jostain, et ehkä me vielä joskus tavataan. ;)

Kissojen ristiäiset

Eilen meikäläinen oivalsi jotain. Miten sen nyt sanois, mutta tuli kauhean hyvä fiilis. Ehkä se oli sen mietintämyssyn ansiota.

Myssy oli syvälle upotettu päähän, ja kyllä sieltä pulppusi ajatuksia. Elämä on oikeesti mennyt sillai kuin pitikin. Toiset löytävät toisensa, ja hyvä niin. Toiset hankkivat itselleen "lapsen", ja sekin oikeesti hienoo. Oikeesti mulla on ympärillä hieno maailma, ja töissä pohdin asiaa, siitä voisi tulla hienompikin.

Elän hyvin paljon tunteella, vaikkei sitä joku tajuisikaan. Päällimmäisenä meikäläistä harmittaa tällä hetkellä ilmapiiri. Ilma on muodostunut paksuksi massaksi, josta voisi veitsellä halkaista jokaiselle oman palansa.

Viime viikolla räjähdin ilmapiirin pahentajalle, ja tää viikko ollaan menty rauhallisissa merkeissä. Pyysi mua jopa viettämään pikkujouluja hänen kanssaan. Niin, ja mä hyväsydäminen paska suostuin. Spekuloin itseäni kaksinaamaiseksi paskaksi, koska ihmeellisesti meikäläisellä on näin joulun alla rientoja, ja seura sisältää enempi ja vähempi tuttuja, saatikka ystäviä.

Mutta joo, onko tämä mielestäni jippii elämää, että meikäläistä riepotellaan kuin räsynukkea. Sit kuitenkin, tiedän, puukkoa tulee niskaan tai päähän. Sen vuoksi, se suurin päätös, on tehtävä itse. Mitäpä muuta voi tapahtua kuin tutustua uusiin tyyppeihin. ;)

Mietintämyssy

Erilaiset lähiaikojen tapahtumat pistivät pään syyniin. On hieman vaivaannuttavaa huomata, että toinen ei ole oikein sinut asian kanssa, mutta esittää asian olevan fine. Käytös vaan paljastaa, että jotain hämärää on menossa.

Niin, eivät kaikki vaan sopeudu kaikkeen vain sormia napsuttamalla. On väärin näyttää, että on sopeutunut johonkin, mutta on myös väärin luulla, että kaikki sopeutuu.

Ja kaiken lisäksi mielessäni on uni. Hyvinkin hämmentävä, hui.