Testi

Haluatteko kuulla mitä teimme kaverini kanssa eilen illalla? Imettiin munaa. Nonni joo, tuli sitten kerrottua vaikka ettette varmaan halunnetkaan. Se me tiedettiin, että meillä oli suunnitteilla sama iltapuhde ja tänään sitten oli tarkoitus kerätä tulokset. No teitkö sen ja onnistuitko siinä? Kumpikaan meistä ei onnistunut, mutta tutkimukset jatkuvat... Mietittiin mahtaisko munan kovuus vaikuttaa, entä reiän koko? Munan kuumuus ja jäähdytys on varmaan myös otettava huomioon.

No siis, tässä on nyt esimerkki meidän munaleikeistämme:

Ajatuksia

Tuli tässä mietittyä pelin jälkeen, miten itsestään selvyyksiä ei tule ajateltua. Sitä haluaa vain koko ajan lisää jännitteitä peliin, ja yrittää selvittää muiden ajatusmaailmaa. Välillä yllättyy, välillä pettyy toisten edesottamuksiin ja reagointiin. Miksi hehkua uusilla yllättävillä ihmisten piirteillä kun vanhatkin piirteet ihmisissä kelpaisi?

Siis mitä mä nyt yritän selittää? Ajattelin lähteä koriskauteeni sillä periaatteella, että yhden kriteerin on täytyttävä, jotta pistäisin taas koristossut jalkaani. No kriteerin täyttäminen ei tietyistä syistä ollutkaan helppo nakki, mutta se täyttyi. Mikä sitten mättää?

Ei oikeastaan yhtään mikään. Kriteeristä on tullut sellainen tukiranka, joka välillä kyllä floppaa, mutta ottaa syötön jos jonkinmoisen kiinni. Se on sitten syöttäjän vika, jos syöttö ei tuu perille. Eikö olekin aika tylsää? Vitsivitsi.

Nämä yllätykset ovatkin sitten asia erikseen, kun ei vielä tunne kauhean hyvin näiden tyyppien aivoituksia, ja periaatteessa syöttö on aina riski ja tapahtuu näin myös käytännössäkin. Mutta se onkin sitten yhtä riemua kun tiimipeli näiden kokelaiden kanssa onnistuu.

Sitäkin olen miettinyt, voiko toinen pelaaja tehdä toisesta paremman? Voi toki, mutta joidenkin kanssa ei vain natsaa ajatusmaailmat yhteen. Joskus mulle on sanottu, että saan esiin jonkun pelaajan parhaat puolet. No niinniin, pelasin tollaisten kymmenvuotiaiden kanssa, että oliko tämä nyt kauhean mairittelevaa, että mulla oisi jotenkin parempi pelinlukutaito. Nykyään tai oikeastaan en ole koskaan ajatellut näin. Eikä toisaalta se olekaan niin. Parhain pelinlukutaito on niillä pelaajilla, jotka ottavat syöttöni kiinni ja tekevät korin. He tekevät minusta paremman pelaajan ja saavat näyttämään suoritukseni hyviltä.

Hienossa tiimissä, jossa tällä hetkellä hengailen, saa jokainen ilonhetkiä omassa roolissaan. Ja hyvässä tiimissä kun roolit hitsautuu hyvin yhteen, tulee myös itsestään selvyyksiä. Se ei ole nyt huono asia, ja niidenkin tyyppien on muistettava kuinka korvaamattomia he ovat tiimille, vaikka kukaan sitä ei nyt varsinaisesti heille kerro.

Kehuin työpaikallakin edellistä vuoroa hyvin tehdystä työstä. Kuinka ollakaan he ottivat sen vittuiluna. Kuinkas muuten?

Kiitos ny kaikille kaikesta kaikkialle kaalimaan kakaralta :) 

Ja Jonne Aaron laulaa aikast riipaisevan kappaleen kaikille kaikkialle ♥

Hymy

Vaikka aurinko ei paistaisikaan,
paistakoon sydämemme aurinko,
säteilköön se meidän silmistämme.
Ilahduttakaamme toistemme päivää
ystävällisellä hymyllä,
rakastavalla olemassaololla,
sillä se kaunistaa päivämme
paremmin kuin ylellisyystuotteet yhteensä.
Ja ihmeellisintä on että,
ystävällisyys ja rakkaus,
eivät maksa mitään,
kohteliaisuuteen ja huomaavaisuuteen
meillä on aina varaa.
Sydämen kauneudessa
on katoamaton rikkautemme.
 
- Taavi Kassila

Teräsvatsa

 Niin kai sitten...

Pelko

Pelko on salakavala tunne, joka hiipii syvälle sisinpään. Ei sitä tiedosta ja sen kanssa oppii elämään, mutta hetkittäin se pistää enemmän pelkäämään. Mitä sitten avuksi?

Aluksi on selvitettävä onko se omassa päässä olevaa kuvitelmaa ja faktat tiskiin. Vastauksia ja tuloksia satelee, mutta onko se helpottava tilanne kun kaikki on ok tähän mennessä. Lisää on tulossa, mutta onko se hyvä asia ettei mitään löydetä?

Tieto lisää tuskaa, mutta ei tietämättömänä ole helpompaa. Oikeastaan silloin on vaikeampaa käsitellä asioita, joiden olemassaoloa ei edes tiedä.

Bye, bye, Miss American Pie

 

Ehkä... Ollakko sitten vammainen vai sairas? Me ollaan jo kimpassa diagnosoitu tätä jutskaa, mutta katotaan what doctor says? 

Tanssii tähtien kanssa

Ihminen ei ole kone. Kone yritys valmistaa hissejä. Hyvin konkretisoitu. Elämä ei saisi olla hissiliikettä. Pysähdyksiä pitäisi välillä saada, mutta äkkipysähdyksiä ja pohjalta-pinnallepysähdyksiä pitäisi välttää. Seuraavan kerran kun menet hissiin paina stoppia, huokaise syvään ja jatka matkaa. Älä anna elämän mennä koneen mukana, vaan päätä itse virran suunta. Tee siitä matka ja seikkailu, johon  koneet eivät voi vaikuttaa.

Helpommin sanottu kuin tehty. Pitäisi uskaltaa vain kokeilla. Ja nyt ei ole kyse hissinappulasta, vaan ihmisestä. Tietoisesti rikkoo jotain ainutlaatuista, jotta tämän ihmisen elämä alkaisi olemaan ainutlaatuista tai jotain sinnepäin. Kohti parempaa yritetään, mutta hyötyyköhän meikäläinen tästä jutusta eniten. Joojoo, try, try, try...