Päivänkakkara

No juujuu, onhan täällä noita isoja paatteja, mutta tässä on Turun suurimmat nähtävyydet yhdessä kuvassa eli Linna, Suomen Joutsen, ja tietenkin kaikkein SUURIN nähtävyys tällä hetkellä: Päivänkakkara. Siis päivän kakkana. No joo, hyvä huomio, ja sanakikkailu, kiitos tyypille :). Ja eipäs unohdeta laivan vasemmalla puolella pilkottavaa oranssia palloa.

Eli mietitäänpäs syvemmin tämän pallon syövereitä. Miksi se pallo on tuossa? Hei, Turku on kulttuuripääkaupunki. Okei. Miksi Ruisrockissa oli isoja kaasupalloja? Juu, sama vastaus. Miksi Linnan juhlien portilla oli pallo? Okei, tiedän vastauksen. Miksi kesäteatterissa oli pallo? Joojoo. Ja pointtini oli? No kun joku kysyy, että miten kulttuuri näkyy kulttuuripääkaupungissa, niin voin sanoa, että täällä on palloja ja kylttejä. Kyllä Ruisrock oltaisiin joka tapauksessa pidetty, samoin kesäteatteri. Jos ei keksitä tarpeeksi mitään uutta, niin lätkäistään vaan pallurat kylkeen kiinni.

Sitten yhteen peliin. Ei oo varmaan hauskaa, jos on pelannut about 20 vuotta jotain lajia, ja sitten samaan peliin tulee junnuja. En nyt tiedä minkä ikäisiä junnut olivat, mutta... Voin arvata mitä konkareiden päässä liikkui. Varmaankin ihanaa leijonat, ihanaa. No tää ei nyt sopinut tähän, mutta vastustajien huuto oli leijonat. Juu, mutta olihan peli katsottavaa, vaiks turpaan tulee ja rumasti. Mitä enemmän juoksuja, sen pidempi peli :). Jes.

Nyt sitten pesiskin loppui. Onneksi, alkoi mennä jo jotenkin yli. Ai, miten niin?

Turisti?

Onhan se noloa olla omassa kotikaupungissa, ja sitten ei tiedä mistään mitään. Pikkasen alkoi kyllästyttämään, kun joutui koko ajan sanomaan en tiedä. Ja sitten tää henkilö parin tunnin jälkeen sanoi, että eksä tiedä sitäkään. "No tiedät sitten seuraavalla kerralla, kun joku turisti tulee käymään." No hei, ei kiinnosta ottaa selvää. Meikäläinen tuli viettämään kesäistä päivää katsomoon ja en nyt arvannut, että olisi pitänyt oppaaksi ryhtyä. Ja todellakin olin turisti, koska matsi oli kaukana meitsin lajista. Niin pesistä, pesistä. Ja kun annostus tuli täyteen, sanoin, ettei tää oikein oo meitsin laji, ja keskustelun taso vaihtui miltei heti. Siis taso laski, ja onneksi. Ei voisi vähempää kiinnostaa miten Mansen B-tytöillä menee ja niin...

Pelissä yllätti sen kovuus. Ei syytetty tuomaria, mutta naiset olivat melkein toistensa kurkussa kiinni. Yksi lyönti osuikin kiinniottajaa rintakehään, ja perään huuto: Se oli tahallinen... Siis taso, missä pitäisi olla hauskaa, ja niin vierasjoukkueella olikin, ehkä liiankin, mikä hermostutti vastustajaa. Huh, olipa kiree matsi. Täytyy myöntää, että näin taas itseni kentällä.

Olipas opettava viikonloppu.

Raha ei merkitse kaikkea

No joojoo, tiedetään, tiedetään, kuuluu tuttu ääneni. Niin, jos saisin päättää, valmentaisin, leikkisin ym. naperoiden kanssa, mutta elettävä kuitenkin on. "Ei enää elätä isäni pitkät pellot...."

Ajattelin, että tänään pesistä, mutta hornetit ja naperot vetivät puoleensa, ja huomatkaa: TEIN JALKAPALLOSSA YHDEN MAALIN. Se meni näin: Oli kulmatilanne, ja syötin viereen... antaa olla. Siis kompromissi päivä, mutta pesis vai hornettien katsominen sateessa? No ei ollut vaikea valita.

Täydellinen päivä päättyi erään tokaisuun, joka lukee otsikossa. Ja lause jatkuu, eräs tulee sen huomaamaan, kun lähipiirissä tapahtuu ehkä jotain. Ei meille, mutta kuitenkin. Piste.

Saan kuulemma tietää kun asia varmistuu. En vielä. Ei se mitään. En mä haluakaan tietää, EN. Äärettömän hyvä fiilis näin odotellessa, ja ulkona sopivasti sataa. IHANAA, IHANAA, IHANAA. Nurmikot saavat vettä ja linnut löytävät helpommin matoja. No toisaalta matokanta vähenee, joet tulvivat, ihmiset vilustuvat, talojen katot vuotavat...

Juu, parempi lopettaa, ja aloittaa viikko puhtaalta pöydältä. Niin, se kyllä nyt vaatii yhden sanan:
***** (Onpa vaikeeta arvata)

Liikkatunti alkaa

No niin, mihin mä nyt sen kouluterveydenhoitajan lapun pistin. Menisköhän se tällä kertaa läpi?

Tuttu marina, muttei mulle, nimim. kympin oppilas. No joojoo... No jostain sentään kymppi :) Onhan mullakin lajeja, joista en pitänyt, kuten telinevoimistelu, jumppa, tanssi ja uinti. Mutta mä en keksinyt selityksiä, vaan osallistuin kaikkeen hammasta purren.

Liikuntatunneilla tapahtuva toiminta voi vaikuttaa itsetuntoon ja nuorilla se on hyvinkin heikko. Jos ei pärjää liikunnassa, keksii tekosyitä, ettei osallistuisi tunnille. Tällaisia tyyppejä aletaan pilkata ja koulukiusaaminen voi saada alkunsa.

Aluksi tulee mieleen leikki: "Kuka pelkää mustaa miestä." Sanonko, että voi apua. Ei nyt tästä pitäisi kehittää mitään rasistista shittiä. Tämä on vain leikin nimi! Neekerinsuukot takaisin!

Hmm... Tuli vaan jostain mieleen, että mikä laji on simputtajien simputtaja, koululaisten kammo ja ah niin armas kansallispelimme? Tietenkin PESÄPALLO! Tätä ei vaan tuu ajatelleeksi, mutta tämä laji oikein viljelee kiusaamista. Ensinnäkin valitaan kapteenit, jotka valitsevat joukkueidensa jäsenet vuorotellen. Niin, auta armias, jos olet se kuuluisa viimeinen valinta. Itkuhan siitä tulee. No sitten päästään pelaamaan, lyöntivuorossa on koko ajan palouhka ja voi luoja, jos tulee vielä ajolähtö. Ei se ole helppoa ulkokentälläkään. Koppi on pakko saada tai muuten vaan räpsä väliin. Mutta sitten, kun se sattuu menemään ohi, niin....

Huhhuijaa, mikä painepeli. Ei sitä silloin tajunnut, ja otti pesiksen vastaan iloisena pelinä. Kaikki eivät siitä pitäneet ja ymmärrän hyvin niitä tyyppejä. Muakin jännitti aina mailan varressa, ja huh kun pääsi takaisin seisomaan kotipesään.

No ehkä tää nyt riittää pesiksestä tällä erää. Pakko vielä painottaa mielenkiintoista pointtia. Miehet olivat huolissaan siitä, että naisten pesismatseissa käy enemmän porukkaa kuin miesten peleissä. Hei, täytyy muistaa MIKÄ OLIKAAN SE SARJATASO!

Osanottoni :)

Laji ku laji

Mielenkiintoista kuunnella keskustelua siitä, miten eri lajien harrasteljijamäärät ovat laskussa. "Kyllä silloin kuuskytluvulla pesis oli ihan huipussaan. Ja enää ei ole sellaista pesishurmosta Loimaalla kuin ennen. Nyt on lentopallo, koripallo ja jääkiekko vallanneet kaupungin." No voi kurjaa :(

"Ennen Turussakin oli koulu, joka koulutti nimenomaan pesispelureita, ja Turku oli hyvää valtakunnallista tasoa. Nyt ei saada edes toimitsijoita näihin maakuntasarjan peleihin."

Niin ja pesis, pesis ja pesis... Hohhoijaa. Tällaista puhetta ei jaksais koko peliä kuunnella, mutta kuuntelin silti ja olin hiljaa, koska näkemykseni asiasta ovat toisenlaiset. Ei sillä, että tämä saarna ei olisi ollut totta, mutta sillä, että meikäläinen edustaa eri pallokuntaa, enkä viitsinyt nyt heittää palloani kehiin.

Jokainen puolustaa tietenkin omaa lajiaan, ja yrittää saada mahdollisimman paljon harrastajia lajinsa pariin. Sehän on selvää. Ristiriita kuitenkin ilmenee siinä, että ihmisiä on rajallinen määrä, ja kunnilla on tietty määrä rahaa, mihin satsata. Ja lajien kirjo on niin valtava, ja uusia lajeja tulee koko ajan lisää. Mielestäni on pääasia, että nuori harrastaa jotain lajia. Se ei ole keneltäkään pois, paitsi tällä hetkellä tuntuu, että kun yhden lajin valitsee, tuhat muuta lajia kiroilee.

Ja hei miettikää, PESIS. Taalakentät odottavat jossain muualla, kuten mulle pienenä sanottiin. Tälläkin hetkellä mulla on huikea liksa. Pesiksestä tuskin olisin saanut ropostakaan.

Pikku Tirppa

My friend, siis tänään, luultavasti en enää koskaan sitä nää...Olisin ottanut Tirpan kotiin, mutta mulle sanottiin, että Tirppalandia yksiössä on täysin mahdoton ajatus. Ja löytyi Tirpalle myös oikea nimi. Olipas urakka, huh. Tirppa on merihaikara, että tiedoksi vaan. Ihan hyss, mutta seuraavalla kerralla menen yksin ja otan Tirpan messiin.

Ja mielenkiintoinen episodi pelissä. Kuulemma yleisö ei saa neuvoa pelaajia. Miten muuten me saisimme kentälle viihdettä kuin sillä, että pelaaja ei tiedä, mitä tekisi? Uskoako katsomoa vai valmentajaa ja loppujen lopuksi ei uskonut kumpaakaan. Farssi oli valmis, ja ok, että tuomari puuttui peliin. Sitten oltiin hiljaa tai no jotkut oli...