No kuka käski tätä maistaa? Mutta niin, aikansa kutakin, kuten meikäläisen TPS fanitus. Se loppui lähes kuin seinään vuonna 1995, kun sieltä lähtivät tietyt pelurit Pohjois-Amerikkaan. Se vain hiipui, hiipui ja hiipui, ja lopulta se meni tähän pisteeseen, että pelien parasta antia ovat kissat. What?
Mutta täytyy antaa tepsille tunnustusta. Seura tajusi, miten joka vuosi voi juhlia. Kun pelit alkoivat mennä päin mäntyä ja mestaruuden uusiminen näytti kauden edetessä mahdottomalta tehtävältä, niin helpointahan silloin on jäädä jumboksi. Tai niin, ei lähellekään jumboksi, vaan...
Taistelu voitettu...no onnee sit vaan...WHO CARES?
Kiitos Sopan keittäjälle, että tuli sitten tätäkin hämmennettyä. Voi kevät!
Mutta täytyy antaa tepsille tunnustusta. Seura tajusi, miten joka vuosi voi juhlia. Kun pelit alkoivat mennä päin mäntyä ja mestaruuden uusiminen näytti kauden edetessä mahdottomalta tehtävältä, niin helpointahan silloin on jäädä jumboksi. Tai niin, ei lähellekään jumboksi, vaan...
Taistelu voitettu...no onnee sit vaan...WHO CARES?
Kiitos Sopan keittäjälle, että tuli sitten tätäkin hämmennettyä. Voi kevät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti