Ei tippa tapa ja sillee. Luulisi, että meikäläisellä pyyhkisi jotenkin hyvin, kun kesäkeitonkin sain kuin sainkin valmiiksi lauantaina. Maukas soppa ja loppuillasta maistui keittokin. Äitienpäivä tarjosi itselle tuttua kyläilyä mutsin luona ja taas mietityttää: mihin saatana mä oon taas itseäni tunkemas yhdeksi viikoksi kesällä? Hermothan siinä taas menee ja kun oireilu on alkanut jo nyt!
No voi luoja, ku mul on rankkaa. Maanantainen soitto muutti radikaalisesti viikon kulkua. Nyt ei sureta viime lauantain pelin tulos, ei vittu sekään et on reikä sukassa, ei tyypit, ei veljenpojat, ei mökkireissu, ei palanut käsi, ei heinäallergia, eieiei. Meikäläinen alkaa oppia EI.
Mua suretti koko viikon "action woman". Eilen hän meni taivaaseen, ja ihmettelen miksi taivas vaan itkee? Onneksi hiljaa, saitte meinaa hyvän tyypin. Mä saan itkeä äänekkäämmin, ku prkl kaappasitte tyypin multa. Lepää rauhassa ja pidäthän musta nyt siellä huolta, kuten sulle sanoin.
TAAS ilman omistajaa. Tällainen tunne on taas päällimmäisenä mielessä.
On mielenkiintoista kokeilla eri ihmisiä, että mikä juttu niitä nappaa. Kun laitan facebookkiin jotain tekstiä, niin on jännä nähdä kuka kommentoi. Niistä ihmisistä voi päätellä jotain. Ne ovat sellaisia:
a) jotka nyt aina kommentoivat mun tekemisiäni,
b) jotka tietävät kyseisestä asiasta enemmän,
c) joita nyt vaan kiinnostaa tietty asia enemmän,
d) jotka jostain syystä tulevat esiin koloistaan (ihmetyksen kera).
No joo, ihmisistä voi päätellä jotain, mut kai siitä kirjoittajastakin voi päätellä jotain. Mut en usko, et kauheesti, koska yleensä viljelen sellaista hepreaa, josta ei selviä ilman sanakirjaa.
Ja nyt kun on kesä, niin haluatteko tietää millaista soppaa teen. No soppaan on tarkoitus laittaa herne, mutta sit ihan hyvää hyvyyttäni huomasin laittavan siihen paprikan mukaan. Herneellehän olisi oiva paikka olla mun nenässä ja näin se ei häiritsisi paprikan valtaamaa soppaa. No toivottavasti herne ennen pitkään nenään päätyykin. Paprikan poistamista sopasta vielä pohdin. Onhan se sellaista närästävää laatua. En usko, et tätä vauhtia kesäkeitto valmistuu, mut se nähdään sit lauantaina. Vi ses.
Ja pliis, se sanakirja vois olla ihan kiva, joku vois sanoo...
Tuleeko kenellekään mieleen, mitä on oppinut koulun oppitunneilta? Onhan se selvää, että oppimaansa käyttää hyväksi, mutta sitten kun tulee tiedostamatta sellaista tekstiä, jota itsekin ihmettelee jälkeenpäin.
Pidin töissä ruotsin kielen oppitunnin, ja sanoin, et annatko tuon kulspetspennan? Häh, oli vastaus. No se vieressä oleva kuulakärkikynä. Herregud, jos noi eivät nyt tota tiedä! Seuraavana päivänä puhuin koko ajan ruotsia. Sanavarasto oli ihan huippuluokkaa: länge sen sist, i morgon bitti, dagen utan smör. Sanat eivät nyt mitenkään liittyneet sanomaani ja puolen tunnin jälkeen munt käskettiin lopettamaan. Ja må du leva!
Seuraavana päivänä oli viron ja enkun vuoro: kuidas käsi käib, it's not my a cup of tea, cool as cucumber. Eiks mulla ookin aivan huikea sanavarasto, ja mä teen mun työkavereista todella fiksuja. Eivät muuten ollut kuullutkaan noita tokaisuja.
Ja jottei tää oppitunti menisi ihan kielien käyttämiseksi, niin meikäläinen "korjasi" yhden koneenkin. Koneessa on joku anturi, joka tunnistaa hihnojen kireyden väärin. Anturi pitäisi korjata, mutta ennen sitä on vaan kuittailu hiiren napista. Mä en jaksanut sitä ainaista painamista, joten laitoin teipin napin päälle. Ei ainakaan meidän aikana kone räjähtänyt, seuraavasta vuorosta en tiedä. Sanoin kyllä, että ottakaa teippi pois. Mutta he eivät totelleet, vaan sanoivat luottavansa insinööriin. Pikemminkin ei insinööri taidoista ollut hyötyä vaan mäkkaivermaisuudesta. Joojoo, huom! kriitikot. Opetelkaa lukemaan meitsin tekstei ja tossa äsken ei ollut kilotuvihe.
Sanavarasto täyttyy tiuhaa tahtia. Uusia juttuja ovat spagettimalja ja kotari, viime aikaiset kiinnostuksen kohteet ja kai koko kesä tulee vietettyä näiden lajien parissa, missä näitä viljellään. Seuraavan biisinkin osaan melkein ulkoa (tarhassa opittu).
Ja tääkin on hyvin tarpeellinen biisi varsinkin silloin, kun Peltorista ovat patterit loppu. Pakko keksii jotain höpöteltävää tai laulettavaa, jottei työkamuille tule tietty virne naamalle, ja kysyvät, mikä mulla on? Oot niin hiljainen. Hyvin ne munt tuntee, kun aina silloin sattuu jotain olevan meneillään, joten parempi vaan feikkailla ja lauleskella. En tiedä kylläkään millaisia ilmeitä pitäisi laittaa kehiin, kun yksi sanoi mua hilpeän näköiseksi. Sanoin toiselle työkaverille tämän ja tämä sanoi, että jos se tarkoitti sun olevan haaskan näköinen. Siis häh? Korjasi kuitenkin, ja sanoi tarkoittavansa hauskaa, mut sanoi sen sillee hauskasti jou. Samat piirit ovat sanoneet mua apaattiseksikin ja sekin on ihan fine. Joka aamu olen kuulemma pirteäkin. On tää niin hassua, kun omasta mielestä olen joka aamu kuin nukkunut rukous. Skenet kan bedra.
Arvatkaapa mikä ääni keskeytti kirjoittelun? Ketun raiskausyritys. Kyl mää nää äänet tiedän. :)
Vertailu on aina hankalaa olipa sitten kyseessä vaikkapa unelmat, haaverit, kokemus ja koulutus. Mielipiteitä on monia ja ei voi sanoa, että joku olisi täysin väärässä. Hänellä on vain erilainen käsitys asiasta. Ei voi myöskään sanoa, että turhaan joku itkee pienen haavan takia. On mahdotonta tietää millainen kipukynnys tyypillä on. Meistä on niin moneksi.
Saatikka sitten sellainen juttu, kun pitäisi päättää pääpotin voittaja ilman kisailua. Miksi juuri sinä ansaitset rahat? Katoin Selviytyjät finaalia konservatiivisessa porukassa, jotka kumminkin esittävät olevansa nuorekkaita, suvaitsevaisia ja etc. Niin, finaalikaksikon nainen sitten kertoi kaapista ulos tulemisesta ja elämän vaikeuksista. Eiks toinen konservatiivi kysynyt, onks toi lesbo. Sanoin, joo. Sen kummemmin asiaa ei tultu käsiteltyä ja vaikutti, että jotain nyt jäi hänen päähänsä liikkumaan.
No sitten finaalikaksikon mies kertoi elämästään. Molemmat painottivat rahojen menevän hyvään tarkoitukseen, toinen lapsien hankintaan, toinen lapsien elättämiseen. Niin, kaksi vertailun kohdetta, joita ei saisi vertailla. Nainen vielä totesi, että hän tarvitsee kipeämmin rahoja kuin mies, koska hoidot maksavat paljon. Mielestäni huono argumentti vaikka totta onkin. Kyllähän se mieskin tarvitsee niitä rahoja yhtä kipeesti perheensä elättämiseen. En syytä tätä naista möläytyksestään, ja sympatiat olivat naisen puolella. Mutta kumpi on oikeutettu pottiin? Toisaalta mies pelasi kisan hyvin, mutta nainen puolestaan osasi hyvin peesailla eikä juonitellut muiden kustannuksella. Vaikea päättää kisailunkin kannalta kumpi voittaa puhumattakaan siitä kumpi on ansainnut pätäkkää.
Konservatiivin piilossa ollut kammoisuus tuli esiin. Kun mies voitti, tää sanoi, ehkä sen takia se voitti, kun sillä oli niitä lapsiakin. Toi nainen vasta yrittää saada lapsia jollain hoidoilla (kalskahti vähäpätöiseltä olanhetkautukselta) ja on parisuhteessa naisen kanssa. Ja kun meikäläinen juuri järkyttyi, että mies voitti, niin toinen konservatiivi vastasi: "Nii, öö, tota noin, ehkä siihen vaikutti toi lesbous. Ei kaikki ole vielä niin suvaitsevaisia." Paraskin puhuja. En ymmärrä miten Selviytyvät kisan voitolla olisi tekemistä seksuaalisen suuntautumisen kanssa. Mutta jos omin korvin kuulee tuollaista, mitä konservatiivit heittivät, niin kai se ymmärrettävä on. Potin pitäisi voittaa paras selviytyjä, ei mitään äänestysrumbaa, johon vaikuttaisi ihmisten mieltymykset.
Kokemuksesta voin kertoa, että ei homofobisuus ihmisistä häviä ellei satu nyt tuntemaan jotakin homoa. Asenteet muuttuvat silloin aika lailla, kun huomaakin sen olevan ihan tavis tai oikeastaan jotakin ainutlaatuisempaa.
