Pää C8

Taas kerran. Se on oikeastaan naurettava tunne, kun on tällaisessa mielentilassa. Ja sitten on pirun vastaanottavainen kaikelle sonnalle mitä eteen tulee, niin omaa sisäistä vuoristorataa ei pysty millään pysäyttämään. Töissä tätä mielentilaa ohjasi musiikki. Miten voi mahtua yhteen päivään tällaista tunteiden sekamelskaa?

Elikkä aluksi tällainen ala-asteen discohitti ja mun lempparibiisi silloin. Hitaita tanssittiin, hui...

No nyt biisiä kuuntelee eri tavalla, kun sanoista on jotain haisua. Näissä tunnelmissa ja ajatuksissa sain viettää muutaman tunnin. Mutta niistä ei sitten sen enempää...Sitten seuraavaksi piristävä biisi tähän kohtaan:



Olipas ratkiriemukasta, ai että. Niin ja pää taas raksuttaa, ehkä olisikin parempi tyytyä vain seuraavaan kipaleeseen, joka tuntuu ihmeellisesti tunkeutuvan joka paikkaan.



Yeah, niinpä, olipa päivä. Voisihan sitä radionkin joskus laittaa kiinni, jottei se ehdi sekoittaa enempää. Hmm...Mitäs on tyhjä pää, sinne mahtuu.