Ironisuuden valtakunta

Mikä? No Suomihan se...

Voin sanoa, että pidän siitä. No ehkäpä sen vuoksi, koska itse viljelen sitä. En nyt tiedä onko ironia kyynisyyttä ja pessimististä asennetta, mutta se on hyvinkin vaikea laji ja luulen, ettei kukaan ole suoriutunut siitä täysin puhtain paperein. Väärinymmärryksien riski on todella suuri ja silloin kun vielä kirjoittaa, niin ei kuule toisen intonaatioita ja eikä näe toisen eleitä ja ilmeitä. Ja eräs julkkukin pitää tästä, mutta sitten taas eräs julkku ei, mutta tämä onkin sellainen muotimoguli ja ajatusmaailma niin kaukana musta, joten tällaisen puheet eivät paljon vaikuta meikäläisen ironisuuteen. Mulle kyllä on myös sanottu, että voisit joskus ottaa asioita vakavamminkin...eihän töissä saisi olla kivaa. Mutta meikäläinen viihtyy siellä, koska olen suonut itselleni iloisuuden ja höpöttämisen ilmapiirin. Ja hei, työt tehdään ja vieläpä loistavasti ja olisittepa nähneet ilmeet, kun selvisi, kenen kanssa vietän työaikaani seuraavat 14 viikkoa. Oikein arvattu, ne olivat iloisia, mutta samalla toteamus, että nyt me hörhöt ollaan sitten samassa tiimissä, kiitos kamut?... :)

Loistavia tosielämän juttuja tai ainakin munhun uppoo täysin:
1) Laiska työntekijä. Toinen totesi: ai tarkoitat Risto Reipasta.
2) Pomo kysyi laitosmieheltä kestääkö koneen korjaaminen kauan? Mies: ei, mutta se on suuritöinen.
3) Kaksimetrinen mies oli portsarina. Juhliva väki: mitäs kääpiö?
4) Tanssilattialla naiset tanssivat ja sitten yksi ulkomaalainen tuli pyytämään yhtä naista tanssimaan. Nainen:  mistä liaanista sä siihen tupsahdit?
5) Nakkikioskilla työntekijällä kesti kauan tehdä purilaista valmiiksi. Siinä sitten jonossa oleva totesi, että odottaako se nyt, että kana munisi munan? (Purilaiseen kuului kananmuna). Kun purilainen tuli nokan eteen, myyjä kysyi tuliko muuta? Vastaus: Muuten kyllä, mutta pelkäänpä, jos tilaan appelsiinin, niin haet sen Kyprokselta.
6) Ruokapöydässä oli levotonta meininkiä (milloin ei olisi?), ja keskustelu meni siihen, että toinen sanoi toisen syövän kakkaa (kakun muunnos, mitä verbaliikkaa, huh). Kauhia hyssyttely, ettei noin saa sanoa, mutta kolmas osapuoli lisäsi vain vettä myllyyn ja sanoi: No hyvin se näyttää ainakin maistuvan. Ja taas vanhemmat olivat tyytyväisiä pään aukojaan...
7) Baarissa yksi sanoi, että näytät ihan Beckhamilta (en ollut sitten itse kyseessä). Ja kysymys oli tarkoitettu naiselle. Nainen: Jaa kiitos, mutta toivottavasti tarkoitit Davidia.
8) Yksi sanoi, että mulla meni juttu ihan sivu suun. No ilmankos, kun korvat ovat tarkoitettu kuuntelemiseen.
9) Frisbeegolf radalla heitto osui mieheen, joka oli korin vieressä. Siinä se sitten näytti, että tohon koriin pitää yrittää eikä häntä. No heittäjää ei voi syyttää, koska mitäs oli kohteena kaksi pönttöä. Toiseen tuli sitten osuma.
10) Ehkä paras kaikista, ihan tuore juttu:
Seura kelpais. Etenkin hyvä seura. Mut kysyn nyt kuitenkin sua...

Ja jos ei naurattanut, sille ei voi mitään...mutta kuten todettu, meikäläiseen nää uppoo ja 3) kohtaan sellainen toteamus, jonka ystävä esitti:

HEI, MISSÄ ON HUUMORINTAJU!!

Mutta todettakoon, että täytyy olla samalla aallonpituudella, jotta jutut uppoavat. Ja nyt tarkoitan lähinnä, kuten 3) oli kyse, alkoholin promillemääriä. Eli kyse ei ollut henkisestä tasosta, vaikka olis ihan kiva, että sellaisiakin tyyppejä löytyis, joilla olis samanlainen taso kuin mulla.

Onko niitä?

Onhan niitä...sori kamut :)

Mutta summa summarun... Jos sattuis käymään silleen, ettei noita hengenheimolaisia löydy, niin täytyy varoa tota pään aukomista, ettei hirveesti talvella pärstä ruskettuis...