Lasken kymmeneen
ei auta
jatkan tuhanteen....
Tätä tuli mumistua tänään...ja paljon. Siis mähän olen kaikkien kaveri ja opastan ihan mielellään uusia työntekijöitä. Kerron heille muutamia konsteja, jottei tarvitsisi kauheesti rehkiä ja rikkoisi paikkoja väärillä tekniikoilla. Sitten kaiken tämän lisäksi höpisen jotain sontaa milloin mistäkin, joka ei sitten mitenkään liity työhön. Se tulee aina kaupanpäälliseksi, sille ei voi mitään. Halusit tai et.
Just niin, ihanteellinen opastaja...
Mutta voi v**tu kun nykyajan (ei yleistetä) NUORISO (hups, tulihan se sieltä) on niin äärettömän hyviä, että mikään neuvo ei kelpaa, vaan tehdään oman pään mukaan. No meikäläinen maksoi tänään samalla mitalla ja ajattelin, että tee sitten niin kuin parhaaksi näet. Kai ne sitten joskus oppii kantapään kautta tämänkin asian, että olisi ehkä kannattanut kuunnella "viisaampaa". Tänään yksi mun motoista: "Äkkiä karkuun, kohta kilisee." Ja kyse ei ollut muutamasta onnea tuovasta sirpaleesta, vaan nyt kyseessä oli ihan eri mittakaavan juttu. Eli kohtuus kaikessa, joten sirpaleiden paljous johtaa epäonneen.
Mutta enää yksi päivä pitää kestää...
Lasken kymmeneen
ei auta
jatkan tuhanteen....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti