Joskus ajatukset on hyvä pitää ajatuskuplassa, eikä laukaista asioita suoraan päin pläsiä. Luulen, että minusta tulisi aika hiljainen tyyppi, ja minun pää hajoaisi, kun siellä olisi kaikenlaista "asiaa", mitä en saa purettua mihinkään. Jos puhekupla pitäisi ansaita kamalan aivoriihen jälkeen, niin voi olla, että täältä ei kauheesti tulisi tarinaa.
On totta, ettei kaikkea pidä sanoa ääneen. Poliitikoilla on juuri tällainen ajatuskupla päällä, ja jos yksikin ajatus saa hepposin perustein puhekuplan, niin siitä syntyy haloo. Mutta mielestäni he ovat sellaisessa asemassa, että heidän on syytäkin pitää välillä turpansa kiinni, ja miettiä sanomisiaan.
Älytöntä ihannointia on yleensä sosiaalisia tyyppejä kohtaan. Ne ovat useimmiten niitä törppöjä, jotka laukovat suustaan mitä sattuu. Siihen vaan tokaistaan, että se on sellainen moottoriturpa, luonnonlapsi. Ihanan vilkas hulivili tapaus jne. Sisäinen kauneushan on täyttä kultaa, eli miettikäähän kuinka fiksuja ja filmaattisia hiljaiset ovat. Juu, ehdottomasti kuulun toiseen kategoriaan, mutta kumpaan?
Huomenna lekuri puhdistaa mun pään, joten voi olla, ettei sinne sitten jää tämänkään vertaa. Toi pää on sen verran monimutkainen pallo, mutta nilkan minä hoidan itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti