STOP

Pakollinen pysähtyminen. Okei, sekuntti.

Vroom... ja taas lähti. No oikeesti nyt on pakko hiljentää, hiljentyä, ehkäpä jopa vaieta. Tammikuu on ollut sen verran hulabaloota, ja kuukausi ei ole vielä loppu. Tarkemmin ajatellen tai no ajatellen ja ajatellen. Nyt se on sitten todistettu lekurinkin toimesta, että mun pää on tyhjä. Siellä ei siis ole mitään, mikä nyt ei varsinaisesti ole kauhea yllätys. Ehkä tämäkin teksti pistetään valelääkärin piikkiin. Sananmukaisesti se voi olla kitkerää litkua ja kenen päästä se seuraavaksi löytyy rokotuspiikkiä annettaessa?

Kvaak, taas lintu prkl. Meikäläisellä on ollut tämän kuun sellainen Aku Ankka fiilis. Helvetin laiska, näitä parhaimpia piirteitä mainitakseni. Ja sitten se nokka, joka on tunkemassa joka rakoon, ja aina se saa siipeensä. Pari kertaa myös pyrstö on saanut tällejä. Ruokakaan sille ei maistu, vaan sammakot lentävät suusta. Mutta silti Ankka on halunnut kaikille hyvää, eikä ole lähtenyt tsekkaamaan naapurin nurmikkoa. Prkl Hannu Hanhi sen teki toisten kustannuksella, ja eikä todellakaan ajatellut toisten parasta. Odotappa vain kesää ja auringon porotusta. Ruskea nurmi sieltä pilkottaa. Yleensä ahneellahan on paskanen loppu.

Juu, olen tyytyväinen nurmikkooni ja jätän aidan toiselle puolelle kurkkailut ihan omaan arvoon. Näin.

Auts, niin minulla on vieläkin se nokka, ja päätän todellakin saada takaisin oman nenäni, minäni, elämäni, ihan mitä vaan kunhan meikäläinen muuttuu. Siis en nyt kauheesti muuta itseäni, mutta Aku Ankkaisuus saa jäädä, vaiks se niin sympaattinen ja laupias samarialainen onkin.

Nyt täytyy tsempata, vaiks prkl toi taloyhtiö pistää vihaksi. Ilmoitti sitten äskettäin, että ovat sössineet aikoinaan lattialämmityksessä, että nyt korjaavat asian lämpöpattereilla, minkä luulen olevan yhtä tyhjän kanssa. Eihän tässä ole kärsitty ja valitettu vasta kuin kolme kuukautta. Kiva klisee, että kannatti valittaa, mutta tää Ankka sanoo: Krääk, v*ttu etc. Ai niin, sori, ei Ankkaa. Soppa sanoo VITTU.

Mutta niin, kai se tästä sitten taas, ja pysähdyn, ja mietin. No ei ole helppoa pitää Sopan ajatuksia kuplassa, mutta nyt tosissani yritän. Palaan myöhemmin tupareiden ja Helsingin reissun merkeissä, ja siihen todellakin menee sitten aikaa. Meinaan, minulla oli sohva, nyt ei, ehkä 4vko päästä on. Että siinä.

Nyt kipale. Ehkä tämä voisi liittyä johonkin, mutta en sanoja sen enempi miettinyt ja kuunnellut. Kuuntelin ääntä. Se on se voice. Joillakin sitä on, ja ennen kaikkea tämä ääni on persoonallinen.

Prkl kun pistää välillä vihaksi, mutta...

Minä en suutu. Pidän cappuccino hetken :)