Nonni, sanonko mitä? En sano.
Kiva kun tässä lähiaikoina on annettu mulle niin hirveästi palautetta. Ensiksikin laiska, sitten täydellinen, sitten sohvaperuna, sitten itseriittoinen... Olipas mairittelevia, kiitos.
No kaikkein miellyttävin oli sohvaperuna nimitys ja eräs oli kauhean huolestunut meikäläisen liikunnan harrastamisesta. Ei sen auttanut muu kuin tarjota mulle kuntosalissa käynti ja vieläpä kahvin kera. Voi raukkaa, kun ei tajua, etten mä ole nyt kauheasti innostunut sen tarjouksesta, mutta tyyppi kuulosti järjettömän mukavalta puhelimessa. Huusi oikein kovaan ääneen puhelimeen: "Soppa tulee perjantaina kuntoilemaan." Mitä? Oliko siellä kauitin vai meitsin tuttu vieressä? No on kiva mennä vanhaan tuttuun paikkaan tapaamaan kamuja, ja sit tätä uutta puhelin tuttavuutta :).
Kyllä jotain on varmaan minussa uudistunut, kun pelkkä puhelinsoittokin piristää kummasti, ja vieläpä tuntemattomasta numerosta. Onneksi vastasin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti