Näin mulle torstaina lääkäri sanoi. No niin, eli perjantaina jumppaa, lauantaina lenkki ja sunnuntaina synttärit ja maanantaina taas lääkäriin. Se siitä rauhallisesta viikonlopusta, paitsi sitä asiaa mitä lääkäri tarkoitti, niin siinä pidin lupaukseni. Huomenna sitten selviää, onko kaikki muumit laaksossa, mutta mä voin sanoa, että ei ole. Lauantaina vasta :) .
Mutta eilen tuli rykäistyä lenkki, ja vieläpä juosten. Sen verran yllätyin, koska perjantaina polvi ei tykännyt hyvää jumpan jälkeen. Nyt vasta mä tajusin, että jonkun kanssakin voi juosta. Ai jaa, mielenkiintoista. Tosin, jos yrittäisi tosissaan saavuttaa jotain hyvää aikaa, niin parempi jättää seuralaiset rannalle. Aika jännä, nyt taas polvea särkee, joten pitäisköhän taas lähteä baanalle...
Vaikka oli se virkistävää juosta lenkki noinkin, ja ihan kiva tapahtuma toi N5, niin järjestäjät saavat kyllä niin paljon risuja ettei oo tosikaan. Ensinnäkin: liikennevalot. Mentiin sillee liikennevalojen mukaan ja voi paska, jos sattui huono sauma. Odotusta, odotusta ja odotusta. Olin ensimmäinen, kun punaiset valot paloivat. Kiva, kärki häipyi näkymättömiin, perässäolijat ottivat kiinni (ennen kaikkea mun kaverit, voi v*ttu). Toisien valojen jälkeen luovutin, kun järjestysmies sanoi: "Odotetaan, että porukka on kasassa." Loppumatka taivallettiin sitten kavereiden kanssa. No toisaalta, se ehkä säästi mun polveani. Muutenkin, kun päästiin vähän kauemmaksi keskustasta, järjestysmiehiä ei ollut missään. Siellä sitten autoteillä juostiin autojen seassa, ja muutenkin juostiin jotain hemmetin kinttupolkuja.
Ja tänään sitten jääkiekkoa. Miten mä aina joudunkin pelaamaan 6-vuotiasta vastaan? Muu seura ei oikein kelpaa. Niin taitaa viestiä siitä, että meitsi on aika taitava...
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
Kreivin aikaan
Yksi aika päättyi lokakuussa. Siinä sitä sitten haikeana solmi nauhoja viimeisen kerran. Mutta hyvästien antaminen paikalle oli väistämätöntä. Kavereita tuli ikävä, ei niinkään sitä paikan toimintaa. Yksi näistä kavereista jäi frendiksini.
Sitten se soitto. Meikäläinen oli ovela ja valikoi sellaisen jumppatunnin, jossa mun kavereita on. Ja ohjaajakin oli tuttu. Aikamoinen stara fiilis, kun tallustelin kuntosalin läpi, moikkailuja sateli. Ja sitten tunti... Ohjaaja sanoi, kato, You are back! Eturivin kaverit kysyivät, että missä olen ollut? Siis ei luulisi, jos nyt "vähän" jotain on rupatellut ja tunnilla möläyttänyt, että meikäläinen muistetaan. Huh, noita kamuja ;) .
En ole varmaan itselleni vielä todennut, että se aika päättyi lokakuussa. Jotenkin sitä kuvitteli, että joskus vielä paikalle pöllähtäisin tekemään sopparia. Nyt kun näin placen, ja ne ihmiset, niin kovasti teki mieli taas solmia liitto riistäjän kanssa. Mutta onneksi, no tulihan toisilta melkein parku (meitsi myhäili), ohjaaja sanoi lopettavansa jumppatuntien ohjaamisen kyseisessä paikassa.
Nyt sitten voi lopullisesti katkaista siivet, ja suunnata kohti uusia haasteita. Tällä kertaa puhtaasti urheilun ehdoilla eikä... No joo, hiljaa pysymisen taito on arvostettava ominaisuus, mutta siihen en vaan kertakaikkiaan pysty. Ohjaaja sai taas kuulla nasevaa kommenttia, mutta mitäs esitti kysymyksen?
Ei tainnut olla tuulesta temmattu tokaisu: You are back. Kyllä se taas huomattiin.
Sitten se soitto. Meikäläinen oli ovela ja valikoi sellaisen jumppatunnin, jossa mun kavereita on. Ja ohjaajakin oli tuttu. Aikamoinen stara fiilis, kun tallustelin kuntosalin läpi, moikkailuja sateli. Ja sitten tunti... Ohjaaja sanoi, kato, You are back! Eturivin kaverit kysyivät, että missä olen ollut? Siis ei luulisi, jos nyt "vähän" jotain on rupatellut ja tunnilla möläyttänyt, että meikäläinen muistetaan. Huh, noita kamuja ;) .
En ole varmaan itselleni vielä todennut, että se aika päättyi lokakuussa. Jotenkin sitä kuvitteli, että joskus vielä paikalle pöllähtäisin tekemään sopparia. Nyt kun näin placen, ja ne ihmiset, niin kovasti teki mieli taas solmia liitto riistäjän kanssa. Mutta onneksi, no tulihan toisilta melkein parku (meitsi myhäili), ohjaaja sanoi lopettavansa jumppatuntien ohjaamisen kyseisessä paikassa.
Nyt sitten voi lopullisesti katkaista siivet, ja suunnata kohti uusia haasteita. Tällä kertaa puhtaasti urheilun ehdoilla eikä... No joo, hiljaa pysymisen taito on arvostettava ominaisuus, mutta siihen en vaan kertakaikkiaan pysty. Ohjaaja sai taas kuulla nasevaa kommenttia, mutta mitäs esitti kysymyksen?
Ei tainnut olla tuulesta temmattu tokaisu: You are back. Kyllä se taas huomattiin.
keskiviikko 25. toukokuuta 2011
Ojasta allikkoon
No niin, pikkuriikkinen räjähdys, ja prkl dokumentti taas asialla. Piti tyhjentää boxi, jotta se pääsee vehreämmille niityille. Niityistä dokumentissakin puhuttiin. Juu, sori, nyt ei pysty jatkamaan ;( . Ei sillä, että paskan boxin kohtalo liikuttaisi pätkääkään...
Uudistunut minä
Nonni, sanonko mitä? En sano.
Kiva kun tässä lähiaikoina on annettu mulle niin hirveästi palautetta. Ensiksikin laiska, sitten täydellinen, sitten sohvaperuna, sitten itseriittoinen... Olipas mairittelevia, kiitos.
No kaikkein miellyttävin oli sohvaperuna nimitys ja eräs oli kauhean huolestunut meikäläisen liikunnan harrastamisesta. Ei sen auttanut muu kuin tarjota mulle kuntosalissa käynti ja vieläpä kahvin kera. Voi raukkaa, kun ei tajua, etten mä ole nyt kauheasti innostunut sen tarjouksesta, mutta tyyppi kuulosti järjettömän mukavalta puhelimessa. Huusi oikein kovaan ääneen puhelimeen: "Soppa tulee perjantaina kuntoilemaan." Mitä? Oliko siellä kauitin vai meitsin tuttu vieressä? No on kiva mennä vanhaan tuttuun paikkaan tapaamaan kamuja, ja sit tätä uutta puhelin tuttavuutta :).
Kyllä jotain on varmaan minussa uudistunut, kun pelkkä puhelinsoittokin piristää kummasti, ja vieläpä tuntemattomasta numerosta. Onneksi vastasin.
Kiva kun tässä lähiaikoina on annettu mulle niin hirveästi palautetta. Ensiksikin laiska, sitten täydellinen, sitten sohvaperuna, sitten itseriittoinen... Olipas mairittelevia, kiitos.
No kaikkein miellyttävin oli sohvaperuna nimitys ja eräs oli kauhean huolestunut meikäläisen liikunnan harrastamisesta. Ei sen auttanut muu kuin tarjota mulle kuntosalissa käynti ja vieläpä kahvin kera. Voi raukkaa, kun ei tajua, etten mä ole nyt kauheasti innostunut sen tarjouksesta, mutta tyyppi kuulosti järjettömän mukavalta puhelimessa. Huusi oikein kovaan ääneen puhelimeen: "Soppa tulee perjantaina kuntoilemaan." Mitä? Oliko siellä kauitin vai meitsin tuttu vieressä? No on kiva mennä vanhaan tuttuun paikkaan tapaamaan kamuja, ja sit tätä uutta puhelin tuttavuutta :).
Kyllä jotain on varmaan minussa uudistunut, kun pelkkä puhelinsoittokin piristää kummasti, ja vieläpä tuntemattomasta numerosta. Onneksi vastasin.
tiistai 24. toukokuuta 2011
A lazy woman
Näin mulle sanottiin, ja vieläpä näillä sanoilla. Onpas tää nyt niin kansainvälistä. No puolentunnin rupattelun jälkeen, tää lupasi, että elämäni lähtee uuteen nousuun. Kyllä mä sen nyt tiesin, mutta nyt se on sitten ääneen sanottu, ja vieläpä "tuntematon" henkilö. Seurataan tilannetta, täytyy pistää päivämäärä ylös. Mutta keskustelusta jäi äärettömän hyvä fiilis. No kyllä se oli myös sen hintainen. Hmm... kallis poski hipaisu :)
Ja eilen, siis ihan tavallinen kaupassa käynti. Siellä sitten mä tepastelin ja huomasin katseiden seuraavan mua. Ihan kuin niillä olis ollut mulle asiaa ja vähän ne viivytteli ostoksien tekemistä. Sitten kassalla, no tietenkin ne oli just mua ennen. Ne yritti heittää jotain läppää, ei mulle, mut mun olisi pitänyt kuulla ne, koska sillee hymyillen katselivat mua. Ihmeellistä touhua, kun juttelevat toisilleen, ja sitten kumminkin eivät kommunikoi keskenään, ja vaan molemmat puhuvat vähän niin kuin mulle. No mulla oli sen verran kiire kamuni kanssa, joten en nyt jäänyt selvittämään mystistä arvoitusta. Hei tiedoksi vaan: mulle voi tulla juttelemaan ihan face to face, en mä pure. Mutta nyt ei ole TODELLAKAAN sopiva aika kiusata mua.
Kiitos :-P
Ja eilen, siis ihan tavallinen kaupassa käynti. Siellä sitten mä tepastelin ja huomasin katseiden seuraavan mua. Ihan kuin niillä olis ollut mulle asiaa ja vähän ne viivytteli ostoksien tekemistä. Sitten kassalla, no tietenkin ne oli just mua ennen. Ne yritti heittää jotain läppää, ei mulle, mut mun olisi pitänyt kuulla ne, koska sillee hymyillen katselivat mua. Ihmeellistä touhua, kun juttelevat toisilleen, ja sitten kumminkin eivät kommunikoi keskenään, ja vaan molemmat puhuvat vähän niin kuin mulle. No mulla oli sen verran kiire kamuni kanssa, joten en nyt jäänyt selvittämään mystistä arvoitusta. Hei tiedoksi vaan: mulle voi tulla juttelemaan ihan face to face, en mä pure. Mutta nyt ei ole TODELLAKAAN sopiva aika kiusata mua.
Kiitos :-P
sunnuntai 22. toukokuuta 2011
Kaivolle mars
... juomaan vettä.
En usko, että se on tyhjä, mutta ei silläkään olisi väliä. Kokemäen muskettisoturit ovat ainakin paikalla, ja yksi sanoikin, ettei lähde, jos sinne ei kaikki tuu. Vähän häntä hirvitti tuttisotureiden armeija, mutta kyllä me pärjätään, toinen sanoi. Pistetään kakarat kuriin.
Ja onhan siellä SE YKSI varteenotettava syy hypätä kaivoon. Kannattaa hypätä perässä.
En usko, että se on tyhjä, mutta ei silläkään olisi väliä. Kokemäen muskettisoturit ovat ainakin paikalla, ja yksi sanoikin, ettei lähde, jos sinne ei kaikki tuu. Vähän häntä hirvitti tuttisotureiden armeija, mutta kyllä me pärjätään, toinen sanoi. Pistetään kakarat kuriin.
Ja onhan siellä SE YKSI varteenotettava syy hypätä kaivoon. Kannattaa hypätä perässä.
Liikkatunti alkaa
No niin, mihin mä nyt sen kouluterveydenhoitajan lapun pistin. Menisköhän se tällä kertaa läpi?
Tuttu marina, muttei mulle, nimim. kympin oppilas. No joojoo... No jostain sentään kymppi :) Onhan mullakin lajeja, joista en pitänyt, kuten telinevoimistelu, jumppa, tanssi ja uinti. Mutta mä en keksinyt selityksiä, vaan osallistuin kaikkeen hammasta purren.
Liikuntatunneilla tapahtuva toiminta voi vaikuttaa itsetuntoon ja nuorilla se on hyvinkin heikko. Jos ei pärjää liikunnassa, keksii tekosyitä, ettei osallistuisi tunnille. Tällaisia tyyppejä aletaan pilkata ja koulukiusaaminen voi saada alkunsa.
Aluksi tulee mieleen leikki: "Kuka pelkää mustaa miestä." Sanonko, että voi apua. Ei nyt tästä pitäisi kehittää mitään rasistista shittiä. Tämä on vain leikin nimi! Neekerinsuukot takaisin!
Hmm... Tuli vaan jostain mieleen, että mikä laji on simputtajien simputtaja, koululaisten kammo ja ah niin armas kansallispelimme? Tietenkin PESÄPALLO! Tätä ei vaan tuu ajatelleeksi, mutta tämä laji oikein viljelee kiusaamista. Ensinnäkin valitaan kapteenit, jotka valitsevat joukkueidensa jäsenet vuorotellen. Niin, auta armias, jos olet se kuuluisa viimeinen valinta. Itkuhan siitä tulee. No sitten päästään pelaamaan, lyöntivuorossa on koko ajan palouhka ja voi luoja, jos tulee vielä ajolähtö. Ei se ole helppoa ulkokentälläkään. Koppi on pakko saada tai muuten vaan räpsä väliin. Mutta sitten, kun se sattuu menemään ohi, niin....
Huhhuijaa, mikä painepeli. Ei sitä silloin tajunnut, ja otti pesiksen vastaan iloisena pelinä. Kaikki eivät siitä pitäneet ja ymmärrän hyvin niitä tyyppejä. Muakin jännitti aina mailan varressa, ja huh kun pääsi takaisin seisomaan kotipesään.
No ehkä tää nyt riittää pesiksestä tällä erää. Pakko vielä painottaa mielenkiintoista pointtia. Miehet olivat huolissaan siitä, että naisten pesismatseissa käy enemmän porukkaa kuin miesten peleissä. Hei, täytyy muistaa MIKÄ OLIKAAN SE SARJATASO!
Osanottoni :)
Tuttu marina, muttei mulle, nimim. kympin oppilas. No joojoo... No jostain sentään kymppi :) Onhan mullakin lajeja, joista en pitänyt, kuten telinevoimistelu, jumppa, tanssi ja uinti. Mutta mä en keksinyt selityksiä, vaan osallistuin kaikkeen hammasta purren.
Liikuntatunneilla tapahtuva toiminta voi vaikuttaa itsetuntoon ja nuorilla se on hyvinkin heikko. Jos ei pärjää liikunnassa, keksii tekosyitä, ettei osallistuisi tunnille. Tällaisia tyyppejä aletaan pilkata ja koulukiusaaminen voi saada alkunsa.
Aluksi tulee mieleen leikki: "Kuka pelkää mustaa miestä." Sanonko, että voi apua. Ei nyt tästä pitäisi kehittää mitään rasistista shittiä. Tämä on vain leikin nimi! Neekerinsuukot takaisin!
Hmm... Tuli vaan jostain mieleen, että mikä laji on simputtajien simputtaja, koululaisten kammo ja ah niin armas kansallispelimme? Tietenkin PESÄPALLO! Tätä ei vaan tuu ajatelleeksi, mutta tämä laji oikein viljelee kiusaamista. Ensinnäkin valitaan kapteenit, jotka valitsevat joukkueidensa jäsenet vuorotellen. Niin, auta armias, jos olet se kuuluisa viimeinen valinta. Itkuhan siitä tulee. No sitten päästään pelaamaan, lyöntivuorossa on koko ajan palouhka ja voi luoja, jos tulee vielä ajolähtö. Ei se ole helppoa ulkokentälläkään. Koppi on pakko saada tai muuten vaan räpsä väliin. Mutta sitten, kun se sattuu menemään ohi, niin....
Huhhuijaa, mikä painepeli. Ei sitä silloin tajunnut, ja otti pesiksen vastaan iloisena pelinä. Kaikki eivät siitä pitäneet ja ymmärrän hyvin niitä tyyppejä. Muakin jännitti aina mailan varressa, ja huh kun pääsi takaisin seisomaan kotipesään.
No ehkä tää nyt riittää pesiksestä tällä erää. Pakko vielä painottaa mielenkiintoista pointtia. Miehet olivat huolissaan siitä, että naisten pesismatseissa käy enemmän porukkaa kuin miesten peleissä. Hei, täytyy muistaa MIKÄ OLIKAAN SE SARJATASO!
Osanottoni :)
lauantai 21. toukokuuta 2011
Laji ku laji
Mielenkiintoista kuunnella keskustelua siitä, miten eri lajien harrasteljijamäärät ovat laskussa. "Kyllä silloin kuuskytluvulla pesis oli ihan huipussaan. Ja enää ei ole sellaista pesishurmosta Loimaalla kuin ennen. Nyt on lentopallo, koripallo ja jääkiekko vallanneet kaupungin." No voi kurjaa :(
"Ennen Turussakin oli koulu, joka koulutti nimenomaan pesispelureita, ja Turku oli hyvää valtakunnallista tasoa. Nyt ei saada edes toimitsijoita näihin maakuntasarjan peleihin."
Niin ja pesis, pesis ja pesis... Hohhoijaa. Tällaista puhetta ei jaksais koko peliä kuunnella, mutta kuuntelin silti ja olin hiljaa, koska näkemykseni asiasta ovat toisenlaiset. Ei sillä, että tämä saarna ei olisi ollut totta, mutta sillä, että meikäläinen edustaa eri pallokuntaa, enkä viitsinyt nyt heittää palloani kehiin.
Jokainen puolustaa tietenkin omaa lajiaan, ja yrittää saada mahdollisimman paljon harrastajia lajinsa pariin. Sehän on selvää. Ristiriita kuitenkin ilmenee siinä, että ihmisiä on rajallinen määrä, ja kunnilla on tietty määrä rahaa, mihin satsata. Ja lajien kirjo on niin valtava, ja uusia lajeja tulee koko ajan lisää. Mielestäni on pääasia, että nuori harrastaa jotain lajia. Se ei ole keneltäkään pois, paitsi tällä hetkellä tuntuu, että kun yhden lajin valitsee, tuhat muuta lajia kiroilee.
Ja hei miettikää, PESIS. Taalakentät odottavat jossain muualla, kuten mulle pienenä sanottiin. Tälläkin hetkellä mulla on huikea liksa. Pesiksestä tuskin olisin saanut ropostakaan.
"Ennen Turussakin oli koulu, joka koulutti nimenomaan pesispelureita, ja Turku oli hyvää valtakunnallista tasoa. Nyt ei saada edes toimitsijoita näihin maakuntasarjan peleihin."
Niin ja pesis, pesis ja pesis... Hohhoijaa. Tällaista puhetta ei jaksais koko peliä kuunnella, mutta kuuntelin silti ja olin hiljaa, koska näkemykseni asiasta ovat toisenlaiset. Ei sillä, että tämä saarna ei olisi ollut totta, mutta sillä, että meikäläinen edustaa eri pallokuntaa, enkä viitsinyt nyt heittää palloani kehiin.
Jokainen puolustaa tietenkin omaa lajiaan, ja yrittää saada mahdollisimman paljon harrastajia lajinsa pariin. Sehän on selvää. Ristiriita kuitenkin ilmenee siinä, että ihmisiä on rajallinen määrä, ja kunnilla on tietty määrä rahaa, mihin satsata. Ja lajien kirjo on niin valtava, ja uusia lajeja tulee koko ajan lisää. Mielestäni on pääasia, että nuori harrastaa jotain lajia. Se ei ole keneltäkään pois, paitsi tällä hetkellä tuntuu, että kun yhden lajin valitsee, tuhat muuta lajia kiroilee.
Ja hei miettikää, PESIS. Taalakentät odottavat jossain muualla, kuten mulle pienenä sanottiin. Tälläkin hetkellä mulla on huikea liksa. Pesiksestä tuskin olisin saanut ropostakaan.
keskiviikko 18. toukokuuta 2011
Juoksupäiväkirja
Kiven ympärillä oli lunta. Sitä tuli vaan lisää ja lisää, ja lopulta kivestä muodostui lumipallo. Palloa vieritettiin paikasta toiseen, jolloin lumipalloefekti oli valmis. Aurinko sulatti pallon, ja päästiin käsiksi pallon sydämeen. Mutta voi helvetti, sehän oli kiveä!
tiistai 17. toukokuuta 2011
maanantai 16. toukokuuta 2011
Tiedän mitä teit viime kesänä
eiku... no vaiks toi olisikin totta, niin kysymys piti olla: missä olit 15.5.2011, kun tv:stä tuli Ruotsi-Suomi jääkiekkofinaali? No niin, meikäläisen tarina:
Klo 21:00 valmistautuminen töihin, luitte oikein. Hei joku painaa duunia, kun muut ovat muovanneet sohvansa sopivan pehmeiksi, jotta istunto voisi alkaa. Pyörällä tukikohtaan, josta on lyhyt matka duuniin.
Klo 22:30 pakko lähteä tukikohdasta, ja jumalauta kun oon hississä: Ruotsille maali. No ei auta, täysillä poljen töihin. Klo 22:45 haa, saan luurit korville ja Suomelle maali. Ja erätauko...
Klo 22:50 no voi ikävä :( , tulee ilmoitus, että pesu kestää tunnin pidempään, joten on PAKKO pitää tauko. Ei sillee millään haluaisi, kun olisi toi pelikin...ja kun vielä eräs oli ottanut ihan vahingossa mukaan tv:n ja järjestänyt taukotilaan kisakatsomon. Aivan mahtava seura oikeesti :). Kommentointia puolesta ja vastaan, ja mielenkiintoisia pointteja. Me oltiin NIIIIIIIIIIIIIIIIIN yhtä ♥ .
Klo 21:00 valmistautuminen töihin, luitte oikein. Hei joku painaa duunia, kun muut ovat muovanneet sohvansa sopivan pehmeiksi, jotta istunto voisi alkaa. Pyörällä tukikohtaan, josta on lyhyt matka duuniin.
Klo 22:30 pakko lähteä tukikohdasta, ja jumalauta kun oon hississä: Ruotsille maali. No ei auta, täysillä poljen töihin. Klo 22:45 haa, saan luurit korville ja Suomelle maali. Ja erätauko...
Klo 22:50 no voi ikävä :( , tulee ilmoitus, että pesu kestää tunnin pidempään, joten on PAKKO pitää tauko. Ei sillee millään haluaisi, kun olisi toi pelikin...ja kun vielä eräs oli ottanut ihan vahingossa mukaan tv:n ja järjestänyt taukotilaan kisakatsomon. Aivan mahtava seura oikeesti :). Kommentointia puolesta ja vastaan, ja mielenkiintoisia pointteja. Me oltiin NIIIIIIIIIIIIIIIIIN yhtä ♥ .
No biisi sinänsä kuuluu tähän, mutta ei se nyt oo meikäläiselle niin tunteikas kuin vuoden 2002 kulta. Ja mikä kulta olikaan kyseessä? Hmm...
sunnuntai 15. toukokuuta 2011
Tähkä is back
Tää oli nyt niin Tähkää ettei paremmasta väliä. Ja tiedoksi: tarkoitin tietenkin Jannea, salibandygurua, jos nyt joku ei sattuis tietämään.
Ja tänään se Au tulee eli kulta. Euroviisuissa ollaan niin kovin lähellä. Äsken tuli just ensimmäiset 12 pistettä ja tietenkin Norjalta! Sehän on niin, että Lordin jälkeen ollaan aina ennakkosuosikkeja ja loppujen lopuksi ollaan ihan hännillä.
Seurataanpa Live tilannetta, pisteet Suomelle:
Islanti 10 pistettä,
Tanska 5 pistettä,
Puola 5 pistettä,
Ruotsi 7 pistettä,
Saksa 2 pistettä. Haa puoliväli.
Sveitsi 5 pistettä,
Liettua 1 piste,
Irlanti 3 pistettä,
Viro 7 pistettä.
Yht. 57 pistettä, sijoitus 21.
Selostajan sanat: "Ei ehkä ihan odotettu sijoitus, mutta kuitenkin ihan voimme olla tyytyväisiä, että me olemme finaalissa joka tapauksessa." Siis ekaks uhotaan, et voitetaan, sit ku ei voiteta, niin sit... Toivottavasti jääkiekossa tämä virsi ei toistu ja sanotaan hävityn pelin jälkeen: "Hyvin pelattu turnaus, ja moni junnu pääsi mukaan MM kahinoihin, ja sopparit odottavat." Mutta näinhän ei käy.
Juu, kiitti, mulle riitti, öitä.
torstai 12. toukokuuta 2011
Tervettä v*ttuilua?
No niin, mitä tuokin sit tarkoittaa? Tervettä?
Täytyy löytää sama aallonpituus, jotta voi toiselle v*ttuilla. Silloin kun tuntee hyvin toisen, ei kumpikaan suutu naljailusta tai ainakin toivottavasti asian laita on niin. Sitten on aika siistii, kun toisia ymmärtää ja muut vaan ihmettelevät miten toi toinen voi kestää erään piikittelyä. Eihän se kestäkään loputtomiin ja on osattava lopettaa ajoissa. Niin, onnee vaan niille, jotka sen taidon osaavat.
Mutta sitten...Mulla on hauskaa ystävän kanssa, ja puukko tulee niskaan ihan puskista. Kaikkien läsnäollessa tää sanoo kouluttamattomien työntekijöiden kirosanan i........ . Tuli sellainen, kloks, v*ttu my friend?. Ei kauhean hauskaa, ja totesin vaan, että tämä i........ ei tarkastanut asiaa kunnolla. En tiedä, mutta totuus näköjään paljastuu aina hetkittäin. Viimeksi kun tämä sanoi tämän "kirosanan" kesti noin vuosi. Tervetuloa sananen taas remmiin, v*ttu. Ei se ton ystävän mielestä poistu, ellei meitsi löydä PAREMPAA duunia. Näin, tämä ei ollut tosiaankaan tervettä v*ttuilua, mutta voi myös johtua mielentilastani ja siitä, ettei samaa vanhaa paskaa haluaisi enää kuulla.
Mutta kevät ja kesä ovat tehneet tehtävänsä. Aurinko paistaa ja terveen v*ttuilun omaavat henkilöt ovat heränneet henkiin. Se on äärettömän kivaa, mutta se saa tämän ihan sekaisin. Pistoksia tulee koko ajan, au, au, au (kulta).
Nonni nyt lähtee taas lapasesta.
Täytyy löytää sama aallonpituus, jotta voi toiselle v*ttuilla. Silloin kun tuntee hyvin toisen, ei kumpikaan suutu naljailusta tai ainakin toivottavasti asian laita on niin. Sitten on aika siistii, kun toisia ymmärtää ja muut vaan ihmettelevät miten toi toinen voi kestää erään piikittelyä. Eihän se kestäkään loputtomiin ja on osattava lopettaa ajoissa. Niin, onnee vaan niille, jotka sen taidon osaavat.
Mutta sitten...Mulla on hauskaa ystävän kanssa, ja puukko tulee niskaan ihan puskista. Kaikkien läsnäollessa tää sanoo kouluttamattomien työntekijöiden kirosanan i........ . Tuli sellainen, kloks, v*ttu my friend?. Ei kauhean hauskaa, ja totesin vaan, että tämä i........ ei tarkastanut asiaa kunnolla. En tiedä, mutta totuus näköjään paljastuu aina hetkittäin. Viimeksi kun tämä sanoi tämän "kirosanan" kesti noin vuosi. Tervetuloa sananen taas remmiin, v*ttu. Ei se ton ystävän mielestä poistu, ellei meitsi löydä PAREMPAA duunia. Näin, tämä ei ollut tosiaankaan tervettä v*ttuilua, mutta voi myös johtua mielentilastani ja siitä, ettei samaa vanhaa paskaa haluaisi enää kuulla.
Mutta kevät ja kesä ovat tehneet tehtävänsä. Aurinko paistaa ja terveen v*ttuilun omaavat henkilöt ovat heränneet henkiin. Se on äärettömän kivaa, mutta se saa tämän ihan sekaisin. Pistoksia tulee koko ajan, au, au, au (kulta).
Nonni nyt lähtee taas lapasesta.
tiistai 10. toukokuuta 2011
Pikku Tirppa
My friend, siis tänään, luultavasti en enää koskaan sitä nää...Olisin ottanut Tirpan kotiin, mutta mulle sanottiin, että Tirppalandia yksiössä on täysin mahdoton ajatus. Ja löytyi Tirpalle myös oikea nimi. Olipas urakka, huh. Tirppa on merihaikara, että tiedoksi vaan. Ihan hyss, mutta seuraavalla kerralla menen yksin ja otan Tirpan messiin.
Ja mielenkiintoinen episodi pelissä. Kuulemma yleisö ei saa neuvoa pelaajia. Miten muuten me saisimme kentälle viihdettä kuin sillä, että pelaaja ei tiedä, mitä tekisi? Uskoako katsomoa vai valmentajaa ja loppujen lopuksi ei uskonut kumpaakaan. Farssi oli valmis, ja ok, että tuomari puuttui peliin. Sitten oltiin hiljaa tai no jotkut oli...
maanantai 9. toukokuuta 2011
sunnuntai 8. toukokuuta 2011
Äidit
Ei mun pitänyt hautausmaalla käydä,
niin tuoreessa muistossa elää Hän vielä.
Valkoiset kukat Hälle poimin,
niin ripeästi aamulla toimin.
Aina tämä paikka vaan koskettaa,
ja silmät alkavat taas kostumaan.
En ymmärrä, miten muisto Hänestä aina koskettaa,
sen tajuaa silloin, kun jotain kadottaa.
Nyt ei vaan tajua.
Ei, Ei, Ei.
Meillä olis nyt niin hirveän hauskaa,
nyt osaisi myös jutuillesi nauraa.
Kiitokset ovat aina tässä vaiheessa turhaa,
mutta toivottavasti näät tämän.
Kauheesti toivon Sulle rauhaa,
muistoissa elät koko elämän.
Tyttäres on loistotyyppi,
aika paljon siin on meitsii.
Sen vuoksi parunkin,
kun en ehtinyt tutustua paremmin Teitsiin.
Voi luoja tätä maailmaa,
parhaat viedään.
Kaikki kokevat sen aikanaan,
mutta aikasi ei ollut vielä.
En ymmärrä, miten muisto Hänestä aina koskettaa,
sen tajuaa silloin, kun jotain kadottaa.
Nyt ei vaan tajua.
Ei, Ei, Ei.
Meillä olis nyt niin hirveän hauskaa,
nyt osaisi myös jutuillesi nauraa.
Kiitokset ovat aina tässä vaiheessa turhaa,
mutta toivottavasti näät tämän.
Kauheesti toivon Sulle rauhaa,
muistoissa elät koko elämän.
Tyttäres on loistotyyppi,
aika paljon siin on meitsii.
Sen vuoksi parunkin,
kun en ehtinyt tutustua paremmin Teitsiin.
Voi luoja tätä maailmaa,
parhaat viedään.
Kaikki kokevat sen aikanaan,
mutta aikasi ei ollut vielä.
maanantai 2. toukokuuta 2011
Smurffit
Heh, näitä löytyy työpaikaltani, ja yhdellä oli sopivasti vihreä lakki ja keltainen liivi. Niin, köyhän miehen Suursmurffi. Smurffien kautta voi tarkastella omia luonteenpiirteitään. No tottakai haluaisi olla Smurffiina, blingbling, ja valikoida muutenkin sellainen smurffi, joka olisi "kunnollinen" kansalainen. Haluaisi vastata tähän kysymykseen sillai, että antaa hyvän kuvan itsestään.
Meikäläinen fuskaisi mieluusti, joten on pakko virkistellä muistia, että ketä smurffia silloin lapsena diggasin? Kiva. Ei ollut Smurffiina, ei Suursmurffi, ei Runoilijasmurffi, ei Vauvasmurffi, ei Lääkärismurffi, ei Kokettismurffi, ei, ei ja ei.
No, huhhuh. Tämä ei ole paha, että pidin Käteväsmurffista. En nyt ole kauhean kätevä, mutta kaikenlainen nikkarointi ja koneiden korjaaminen on mukavaa. Vähän voisi kyllä rajoittaa noita ruuvien pyörittämistä. Helpompaahan se on purkaa kuin koota.
Toinen, joka muistuu mieleen on Ärjysmurffi. Jep, valaisee vähän munkin elämää, että mistä se viha kumpuaa? Näköjään SMURFFEISTA :) . Ja niin "hempeä" lastenohjelma, ai että.
Ja kolmas. Ehkä yllättävin kaikista: Jekkusmurffi. Vai oliko toi sittenkään yllätys?
Meikäläinen fuskaisi mieluusti, joten on pakko virkistellä muistia, että ketä smurffia silloin lapsena diggasin? Kiva. Ei ollut Smurffiina, ei Suursmurffi, ei Runoilijasmurffi, ei Vauvasmurffi, ei Lääkärismurffi, ei Kokettismurffi, ei, ei ja ei.
No, huhhuh. Tämä ei ole paha, että pidin Käteväsmurffista. En nyt ole kauhean kätevä, mutta kaikenlainen nikkarointi ja koneiden korjaaminen on mukavaa. Vähän voisi kyllä rajoittaa noita ruuvien pyörittämistä. Helpompaahan se on purkaa kuin koota.
Toinen, joka muistuu mieleen on Ärjysmurffi. Jep, valaisee vähän munkin elämää, että mistä se viha kumpuaa? Näköjään SMURFFEISTA :) . Ja niin "hempeä" lastenohjelma, ai että.
Ja kolmas. Ehkä yllättävin kaikista: Jekkusmurffi. Vai oliko toi sittenkään yllätys?
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
Risu kasaan
... ja tikkua ristiin. Siis WOW. Se riitti. Uskomatonta. Ja nyt vaan kehuja satelee. Kiitti. Kesä tulee.
Tällaisia kehua ei vaan joka päivä tule: "mutta meidän kaltaisten ihanien, ulospäin suuntautuvien , iloisten , elämänmyönteisten , csharmicckkaiden, filmaattisten ja valovoimaisten ihmisten ei tarvitse olla huolissaan moisesta ... ." Viimeaikaisten tapahtumien johdosta allekirjoitan tuon.
Vielä kerran, kiitos :)
Jotenkin on niin siistii tällä hetkellä, joten laitetaan Antti soimaan. Tunnelma laskee, mutta jäniksen toive on toteutettava.
Tällaisia kehua ei vaan joka päivä tule: "mutta meidän kaltaisten ihanien, ulospäin suuntautuvien , iloisten , elämänmyönteisten , csharmicckkaiden, filmaattisten ja valovoimaisten ihmisten ei tarvitse olla huolissaan moisesta ... ." Viimeaikaisten tapahtumien johdosta allekirjoitan tuon.
Vielä kerran, kiitos :)
Jotenkin on niin siistii tällä hetkellä, joten laitetaan Antti soimaan. Tunnelma laskee, mutta jäniksen toive on toteutettava.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)